Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb aloittivat tiistaina historiallisen valtiovierailunsa Ruotsiin. Kyse on Stubbin ensimmäisestä valtiovierailusta, joka perinteiden mukaisesti suuntautuu Ruotsiin.

Ensimmäisen vierailupäivänsä päätteeksi presidenttipari osallistui juhlaillalliselle Kuninkaanlinnassa. Ohjelmassa oli muun muassa puheita, joista ensimmäisen lausui vierailua isännöivä kuningas Kaarle Kustaa.

Myös presidentti Stubb piti illallisella puheen, joka kuului kokonaisuudessaan näin:

”Teidän Majesteettinne

Teidän Kuninkaalliset Korkeutenne

Hyvät vieraat

Hyvät naiset ja herrat

Tunnen tänään nöyryyttä, kiitollisuutta ja iloa. Nöyryyttä siitä, että saan olla lenkki siinä ketjussa Suomen presidenttejä, jotka vierailevat Ruotsissa pian virkaanastumisensa jälkeen, Teidän Majesteettinne kuudes Suomen presidentti. Kiitollisuutta siitä, että sain vierailukutsun Teidän Majesteetiltanne heti virkaanastujaispäivänäni. Ja iloa siitä, että saan jatkaa hienoa perinnettä, jonka mukaan ensimmäinen valtiovierailu suuntautuu juuri Ruotsiin. Kiitän sydämellisestä vastaanotosta ja monipuolisesta ohjelmasta, joka jatkuu huomenna Göteborgissa. Parasta näissä vierailuissa on, kun tuntee aitoa lämpöä ja ystävyyttä, joita sekä Suzanne että minä olemme tänään tunteneet koko päivän.

Minulla on läheinen ja henkilökohtainen suhde Ruotsiin. Kuten tiedätte, ruotsi on toinen äidinkieleni ja kontaktini Ruotsiin ovat aina olleet tiiviit. Satuin jokin aika sitten osallistumaan televisio-ohjelmaan, joka tutkii tunnettujen ihmisten sukujuuria. Ohjelmassa selvisi jotakin minulle uutta: kaukaisen sukulaissuhteeni Ruotsin hoviin. Valitettavasti tämä on ”top secret information”. Kuninkaallinen perhe on ainoa, jolla on hallussaan tämä huippusalainen tieto perhesiteistämme, teidän muiden on odotettava ensi syksyyn asti.

Ehkä tällaiset sukutarinat eivät kuitenkaan ole niin yllättäviä. Olimme yksi ja sama maa yli 600 vuoden ajan. Meri yhdisti valtakunnan läntisen ja itäisen puoliskon.

Nykyään meillä on yhteyksiä kaikilla yhteiskunnan aloilla. Ruotsissa arvioidaan asuvan noin 700 000 henkilöä, joilla on suomalaiset juuret ensimmäisessä, toisessa tai kolmannessa polvessa. Kuuntelemme toistemme musiikkia, katsomme toistemme elokuvia ja tv-sarjoja, luemme toistemme kirjailijoita. Elinkeinoelämämme on tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Meillä on samanlaisia yhteiskunnallisia haasteita, joten on järkevää hakea kokemuksia ja ideoita naapurista. Opimme toisiltamme ja olemme siten entistä vahvempia yhdessä.

Teidän Majesteettinne

Edeltäjäni, presidentti Sauli Niinistö, ja rouva Jenni Haukio tekivät valtiovierailun Ruotsiin vajaat kaksi vuotta sitten. Se oli historiallinen vierailu. Maamme jättivät Nato-hakemuksensa samanaikaisesti synkronoidun prosessin jälkeen. Nyt tapaamme jälleen juhlallisissa merkeissä reilu kuukausi sen jälkeen, kun Ruotsista tuli Nato-jäsen ja Suomen Nato-jäsenyys täydentyi. Tänään ympyrä sulkeutuu.

Maamme luovat nyt profiiliaan liittolaisina. Olemme luotettavia, vastuullisia ja solidaarisia jäsenvaltioita. Se, että kaikki Pohjoismaat ovat nyt Natossa, on strategisesti tärkeää. Tämä vahvistaa myös kahdenvälistä puolustusyhteistyötämme.

Teidän Majesteettinne, arvoisat illallisvieraat

Näissä yhteyksissä on tullut lähes perinteeksi mainita, että on myös alueita, joilla olemme toistemme rakkaita vihollisia. Satun olemaan kotoisin jääkiekkoperheestä. Jos en mainitse jääkiekkoturnausten ja muiden urheilutapahtumien maaotteluhenkeä tärkeänä osana maidemme välisiä suhteita, 89-vuotias isäni ihmettelee, onko jokin mennyt pieleen kasvatuksessani. Isäni jäi itse asiassa eläkkeelle viime vuonna, mutta katsoo edelleen noin 200 kiekko-ottelua vuodessa. Stubbin perhe odottaa siis jännittäviä otteluita rakasta naapurimaatamme vastaan, kun jääkiekon MM-kisat alkavat muutaman viikon kuluttua Tšekissä.

Viime vuonna syntyi jonkinlaista maaotteluhenkeä myös Euroviisuissa. Ruotsi voitti kaksintaistelun ja isännöi muutaman viikon päästä Eurovision laulukilpailua Malmössä. Niinpä niin. Ruotsin euroviisumenestys alkoi melko tarkalleen 50 vuotta sitten Abban voitolla. Tuolloin Brightonissa vuonna 1974 eniten pisteitä Waterloolle antoi Suomi. En nyt tarkalleen muista, mutta taisimme silloinkin saada nolla pistettä. Monet meistä Suomessa suuntaavat kuitenkin katseensa Malmötä kohti toukokuussa.

Olen aina ollut ruotsalaisen musiikin fani. Kasvoin Tomas Ledinin, Eva Dahlgrenin ja Gyllene Tiderin kanssa, Magnus Ugglaa unohtamatta. Myöhemmin kuuntelin Lisa Ekdahlia, Lisa Nilssonia, Kentiä ja Bo Kaspers Orkesteria. Nykyään suosikkejani ovat Melissa Horn, Veronica Maggio, Darin ja Hov1. Valmistellessani puhettani täksi illaksi pohdin pitkään, mikä laulu kuvaisi parhaiten meitä, Ruotsia ja Suomea, yhdessä. Päädyin Ulf Lundellin klassikkoon ”Öppna landskap”. Miksi? Siksi, että sen kuvaus avoimista maisemista voisi yhtä hyvin olla peräisin entisen valtakunnan itäisestä kuin läntisestäkin osasta.

Viihdyn avoimissa maisemissa, meren äärellä tahtoisin asua

Muutamia kuukausia vuodessa, jotta sielu voisi rauhoittua

Viihdyn avoimissa maisemissa, joissa tuulet saavat vauhtia

Missä linnut autuaasti laulaen lentävät korkealla taivaalla

Siellä viinani itse poltan, maustan sen mäkikuismalla

Sitä onnellisena juon sillin ja tuoreen leivän kyytipoikana

Viihdyn avoimissa maisemissa, meren äärellä tahtoisin asua

Näiden ajatusten siivittämänä haluan kohottaa maljan Teidän Majesteeteillenne, Teidän Kuninkaallisille Korkeuksillenne, Ruotsille ja koko Ruotsin kansalle!

Kiitos!”