Huumeet ovat yöelämässä enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Suurin ongelma on asenteissa, kirjoittaa Me Naisten toimittaja Wilma Ruohisto.
”Lähtiskö puolet?”
Nostan pääni pikkulaukustani ja käännyn hämmentyneenä äänen suuntaan. Se kuuluu ehkä juuri ja juuri täysi-ikäiselle miehelle. On perjantai-ilta helsinkiläisessä yökerhossa, ja olen juuri löytänyt etsimäni: pikkuruisen muovipussin oransseine sisältöineen.
”Ai tästä?” vastaan ja nostan miehen silmien korkeudelle toisen muovipussista kaivamistani korvatulpista.
Mies päästää ilmoille hermostuneen naurun ja luikkii vessaan.
Mulle kävi tuolla vessassa sama homma, ystäväni toteaa.
Tällaista on bilekulttuuri Suomessa vuonna 2023.
Olen juhlinut viimeiset pari vuotta täysin selvin päin. Tuona aikana olen päässyt todistamaan aitiopaikalta suomalaisen alkoholi- ja päihdekulttuurin muutosta. Alkoholittomien juomavaihtoehtojen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Yhä useammin joku on kertonut minulle olevansa sober curious.
Samaan aikaan huumeista on tullut Helsingin yöelämässä arkipäivää.
Päihteestä toiseen
Suomalaiset juovat vuosi vuodelta vähemmän. Se on hieno juttu. Olisi helppoa olla iloinen, ellei muutos olisi tapahtunut päihteestä toiseen: usein unohdetaan nimittäin mainita, että yhä useampi käyttää tai ainakin kokeilee huumeita.
Eikä puhe ole pelkästä kannabiksesta, vaan niin sanotuista bilehuumeista: kokaiinista ja ekstaasista, mutta myös ketamiinista, amfetamiinista ja psykedeeleistä. Mutta bilehuumeetkin ovat huumeita, maksoi niistä kuinka paljon tahansa. Myös niiden taustalla on rikollisuutta ja kuolemaa.
Viimeaikaiset tilastot huumekuolemista Suomessa ovat surullista luettavaa. Vuonna 2021 huumeisiin kuoli Suomessa Tilastokeskuksen mukaan 287 ihmistä, siis joka viikko yli viisi loppunutta elämää. Se on koko 15-vuotisen mittaushistorian korkein luku.
Valtaosa näistä kuolemista on tapaturmaisia myrkytyksiä. Tyypillisin kuolema johtuu huumeiden ja lääkeaineen tai alkoholin yhteiskäytöstä. Suomalaiset kuolevat tällaisen tapaturmaisen myrkytyksen takia selvästi useammin kuin pitkäaikaisen huumeidenkäytön seurauksena.
”
Huumeisiin kuolee 2020-luvulla Suomessa enemmän ihmisiä kuin liikenneonnettomuuksissa.
Koko 2000-luku on huumetilastojen perusteella ollut Suomessa aika traagista aikaa: parissakymmenessä vuodessa huumeisiin kuolleiden määrä on miltei kaksinkertaistunut. Huumeisiin kuolee 2020-luvulla Suomessa enemmän ihmisiä kuin liikenneonnettomuuksissa.
Uusi ennätys saavutettiin tänä vuonna myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jätevesitutkimuksissa. Niiden perusteella pääkaupunkiseudulla on käytetty tänä vuonna huumeita enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Mittauksia on tehty vuodesta 2012.
Erityisen jyrkässä nousussa ovat nuorten aikuisten huumekuolemat. Suomessa huumeisiin kuollaan keskimäärin 34-vuotiaana. Muualla Euroopassa huumeisiin kuolevien keski-ikä on kymmenen vuotta enemmän.
Lukuja tulee paljon, mutta tässä vielä yksi aika ruma lukema: Suomessa kaksi viidestä huumeisiin kuolleesta on alle 29-vuotiaita.
Tilanteeseen on herännyt jopa Onnettomuustutkimuskeskus Otkes. Se ilmoitti lokakuussa ryhtyvänsä selvittämään, millaiset seikat ovat johtaneet nuorten huumekuolemiin ja minkälaista tukea huumeisiin sotkeutunut nuori on saanut, jos minkäänlaista.
Huumeita ei pidetä vaarallisina
Uskon, että ongelma on asenteissa. Asenteet ovat kaikki kaikessa, kun puhutaan nuorista ja addiktoivista päihteistä. Tällä hetkellä huumeet ovat nuorille arkipäivää, kuten Poliisilaitoksen ylikonstaapeli Janne Aro-Heinilä Ilta-Sanomille tammikuussa.
Otetaan esimerkki. Tupakointi on viime vuosikymmenten aikana saatu laskuun paitsi tiukoilla rajaustoimilla ja verotuksella, myös aktiivisella työllä asenteiden muuttamiseksi. Tupakointi ei ole enää coolia.
Samoin on viime vuosina käynyt alkoholille: nuorten asenteet alkoholia kohtaan ovat muuttuneet. Suorituskeskeisessä yhteiskunnassa alkoholi ei ole enää trendikäs päihde, eikä kukaan jaksa 2020-luvulla mitään krapulaa.
Asenteet huumausaineita kohtaan ovat puolestaan päinvastaisia: nuoret eivät pidä kannabista vaarallisena. Mielikuvissa kokaiinin ja ekstaasin kaltaisia bilehuumeita käyttävät kaikki, joilla on rahaa ja valtaa. Bilehuumeet näyttäytyvät osana sellaista maailmaa, johon nuoret aikuiset haluavat kuulua.
Bilehuumeita ei osata yhdistää siihen maailmaan, jossa juhlijasta tulee yksi huumekuolema lisää rumaan tilastoon. Niinpä klubilla on nykyään tavallisempaa kaivaa minigrip-pussista huumeita kuin korvatulppia.
Ja muun muassa siksi huumekuolemia on vuosi vuodelta enemmän.